Joutsen

 

Kasvatti emo kanoja, suuren joukon joutsenia.

Kanat aialle asetti, joutsenet joelle saattoi.

Tuli kokko, niin kohotti, tuli haukka, niin hajotti,

siipilintu, niin sirotti: yhen kantoi Karjalahan,

toisen vei Venäjän maalle, kolmannen kotihin heitti.

Minkä vei Venäehelle, siitä kasvoi kaupanmiesi;

minkä kantoi Karjalahan, siitä se Kalervo kasvoi;

kunkapa kotihin heitti, se sikesi Untamoinen

ison päivän pahoiksi, emon mielimurtehiksi.

31. runo